Kesällä 2007
Terijoella juhlittiin Terijokea ja Terijoki-Seuraa
Jo perinteeksi muodostunut
vuosittainen terijokelaisten kotiseutumatka tehtiin Terijoelle
heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena. Terijoki-Seuran ja
Teri-Säätiön järjestämälle matkalle osallistui noin 200 matkalaista.
Matkalla oli mukana myös Järvenpään kaupungin kahden hengen
virallinen valtuuskunta.
Vuodesta 1997 lähtien
Terijoki-juhla on järjestetty vuorovuosin Terijoella ja Suomessa.
Nyt oli Terijoen vuoro. Sen lisäksi, että matkan aikana
järjestettiin perinteinen Terijoki-juhla, juhlistettiin erilaisin
tilaisuuksin Terijoki-Seuraa, joka viettää 30-vuotisen taipaleensa
juhlavuotta. Lisäksi markkinoitiin suomalaisuutta osallistumalla
paikallisten asukkaiden juhlapäivän viettoon.
Suomen ja Venäjän rautatiet
ovat sopineet, että Helsinki-Pietari pikajuna pysähtyy Terijoella
kaksi kertaa vuodessa: kun terijokelaiset tulevat katsomaan entistä
kotiseutuaan ja kun he lähtevät paluumatkalle. Junamatkalaisia oli
tänä vuonna täysi vaunullinen.
Toki valtaosa matkalaisia
kulki bussilla, jolloin oli mahdollista nähdä Karjalaa hiukan
laajemmin ja pysähtyä mm. Viipurissa.
Suomalaisen junan pysähtyminen
Terijoella on aina paikallinen merkkitapahtuma. Niinpä nytkin
Zelenogorskin (Terijoen nykyinen venäjänkielinen nimi)
kaupunginjohtaja oli henkilökohtaisesti vastassa suomalaisia
vieraita. Osa suomalaisista vietiin hotelliin 50-luvun
amerikkalaisilla limusiineilla.
Suomalaisen
Terijoen valokuvista näyttely Zelenogorskissa
Zelenogorskin
kaupunginkirjaston näyttelytilassa järjestettiin Terijoki-Seuran
30-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvä valokuvanäyttely "Terijoki
1930-luvulla".
Näytteille asetetut valokuvat
oli valittu negatiiveista, jotka seura sai lahjoituksena pari vuotta
sitten. Kuvat esittivät Terijokea ja sen lähiympäristöä
suomalaisajan viimeisinä vuosina. Ne oli valittu siten, että mukana
olleet suomalaiset pääsivät näkemään uutta aineistoa tutuista
maisemista ja että samalla korostettiin zelenogorskilaisille alueen
suomalaista historiaa.
Kuvat olivat esillä nyt
ensimmäistä kertaa. Näyttelyn avajaispuheessaan Veli-Pekka Sevón
korostikin hetken historiallista merkitystä: näiden 70 vuotta sitten
otettujen kuvien "ensi-ilta" voitiin järjestää paikkakunnalla, jossa
ne aikanaan otettiin.
Näyttely herätti ihastusta
suomalaisten keskuudessa. Myös zelenogorskilaiset kokivat näyttelyn
tavattoman kiinnostavana. On mielenkiintoista huomata, että
paikallisten asukkaiden uusi sukupolvi tuntee yhä paremmin alueen
menneisyyttä, tietää sen suomalaistaustan ja on aidosti kiinnostunut
asuinalueensa historiasta.
Yhteinen juhla Terijoen
nykyisten asukkaiden kanssa
Perinteiseen tapaan
paikalliset asukkaat viettivät omaa Zelenogorsk-päiväänsä samaan
aikaan suomalaisten matkan kanssa. Suomalaiset osallistuivat
Zelenogorsk-päivän juhlakulkueeseen, joka kulki kaupungin lävitse.
Pienoislippuja heilutelleet suomalaiset herättivät huomiota katujen
varsille kerääntyneen paikallisen väestön keskuudessa.
Järvenpään kaupungin edustaja
kaupunginvaltuuston jäsen Pekka Luuk esitti Zelenogorsk-päivän
pääjuhlassa Järvenpään ystäväkaupungin ja entisten terijokelaisten
tervehdyksen.
Suomalaisten aktiivinen
mukanaolo Zelenogorsk-päivän juhlallisuuksissa oli osa entisten
terijokelaisten tekemää aktiivista suomalaisuuden markkinointia.
Osallistuminen yhteiseen juhlaan antoi suomalaisuudesta myönteisen
kuvan. Suomalaisten näkyvä panos saanee monen paikallisen asukkaan
miettimään Terijoki-Zelenogorsk-alueen menneisyyttä ja sitä, kuinka
oikea aikanaan opittu historiankäsitys mahtaa olla.
Zelenogorsk-päivän
perinteisiin kuuluu, että kaupungin johto tarkastaa yhdessä Pietarin
johdon kanssa erilaisia vuoden aikana rakennettuja kohteita.
Tänä vuonna tarkastuksen
kohteina olivat vanha suomalainen sotilassairaala, joka oli
kunnostettu terveyskeskukseksi sekä uusi huvivenesatama, jonka
aallonmurtaja oli rakennettu samaan paikkaan, jossa oli
aallonmurtaja jo suomalaisaikana. Satamassa on venepaikkoja sekä
paikallisille veneille että vieraille. Kaupungin johdon mukaan
tarkoituksena on kehittää Zelenogorskista alueen veneilykeskus.
Suomalaisten
oma Terijoki-juhla
Zelenogorsk-päivän
juhlallisuuksien jälkeen kokoonnuttiin terijokelaisten omaan
Terijoki-juhlaan, joka järjestettiin nyt 68. kerran.
Ensimmäiset "Terijoen juhlat"
vietettiin Järvenpään yhteiskoululla vuonna 1940. Sen jälkeen juhlia
on vietetty vuosittain. Sodan jälkeiset ne olivat lähes ainoita
mahdollisuuksia tavata laajasti entisiä naapureita ja tuttavia.
Juhlien pääpaino oli korvausasioiden järjestämiseen liittyvässä
neuvonnassa ja opastuksessa.
Korvausasioiden tultua
hoidetuiksi muuttuivat juhlat kulttuuritilaisuuden suuntaan, jossa
menetetyn kotiseudun muisteleminen ja vähitellen terijokelainen ja
karjalainen kulttuuri laajemminkin nousi pääasiaksi. Toki
edelleenkin vanhojen tuttavien ja heidän jälkipolviensa keskinäiset
tapaamiset ovat tilaisuuksien tärkeää antia.
Nyt Terijoki-juhla
järjestettiin ensimmäistä kertaa Terijoen pitäjän Kuokkalan kylässä.
Terijoki-Seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Sevón totesi
tervehdyssanoissaan Kuokkalalla olleen omat ihailijansa ja sen
rantoja pidetyn jopa Terijoen keskustan rantoja parempina.
Muu ohjelma koostui Karjalaisen
Näyttämön taiteilijoiden esittämistä vaikuttavista runoista ja
Toimelan vapaaopiston puhallinorkesteri Toimela Brassin
musiikkiesityksistä, joissa kuultiin Heino Kasken ja Oskar
Merikannon sävellyksiä. Ja mitenkä muuten voisikaan Terijoki-juhla
päättyä kuin yhdessä laulettuun virteen Kiitos sulle Jumalani.
Terijoki-Seuran
30-vuotisjuhla
Ilta-auringon kultaamaan
Terijoen Käkösenpään rantaan oli perjantaina kokoontunut noin 200
juhlijaa viettämään Terijoki-Seuran 30-vuotisjuhlien Terijoen
osuutta kuohuviinin ja vaskimusiikin kera. Juhlijoiden joukko
koostui Terijoen juhlamatkalaisista ja lähialueen hotelleihin
majoittuneista muista Kannaksen kotiseutumatkailijoista. Lisäksi
paikalla oli myös muutama venäläinen vieras.
Juhlatilaisuuden aluksi
Terijoki-Seuran puheenjohtaja Veli-Pekka Sevón piti maljapuheen,
jossa hän totesi seuran voivan katsoa luottavaisin mielin
tulevaisuuteen. Seuran jäsenmäärä on jo vuosia ollut hienoisessa
nousussa ja seura toimii aktiivisesti kooten yhteen Terijoelta
evakkoon joutuneet, heidän jälkeläisensä ja muut Terijoen ystävät.
Tulevaisuudessa seuran
toiminnan painopiste tulee puheenjohtajan mukaan väkisinkin
siirtymään menetetyn kotiseudun muiston vaalimiseen, sen tunnetuksi
tekemiseen ja siitä kertovan aineiston taltioimiseen. Hyvänä
esimerkkinä menetetyn kotiseudun suomalaisen historian tunnetuksi
tekemisestä hän mainitsi seuran tuottaman Zelenogorskin kirjastossa
avatun Terijoki 1930-luvulla – valokuvanäyttelyn. Puheen lopuksi hän
kiitti kaikkia seuran työssä mukana olleita. Puheenjohtajan johdolla
nostettiin malja juhlivalle Terijoki-Seuralle ja Terijoelle.
Illan päätteeksi Toimela Brass
kapellimestari Jussi Leppälän johdolla antoi reippaan iltakonsertin,
jonka ohjelmassa oli monen tutun kappaleen joukossa tietenkin Heili
Karjalasta sekä Sellanen ol Viipuri. Myöhemmin syksyllä seuran
30-vuotistaipaleen juhlintaa jatketaan Helsingissä kakkukahvien
merkeissä.
2007